kuvittele keijuja

Oon aina ollut ihminen joka kaipaa järjestystä sinkoileviin ajatuksiin. Muistiinpanoissa ohjeita toimimiseen, post-it-lapuilla to-do listoja. Silti mikään ei toimi enkä ehdi enkä muista enkä pysty. Auktoriteettiongelma. Sanalliset käskyt, huutomerkit, CAPS-LOCKILLA kirjoittaminen, luen mitä tehdä – en toimi. Kännykkäni muistiinpanot ovat täynnä listoja. Kauppalistaa, pakkauslistaa, ”muista nää huomenna töissä”-listaa, salasana-listaa ja kaikkein tärkeimpänä ja yleisimpänä arjen struktuuri- listaa. Olen yläaste-ikäisestä asti tehnyt listoja huomiselle tai samalle päivälle: Mitä teen tänään?

Selasin Icloudin muistiinpanoja ja löysin sieltä kolme esimerkki-listaa:

8/2017
6.05 herää & kato puhelint
6.15 mee vessaa pese hampaat jne
6.30 vaihda vaatteet
6.40 ala meikkaa
7.10 mee tekee aamupalaa & syö
7.25 petaa sänky & pakkaa vikat kamat isinluo ota laukku ja lähde

10/2025
10-11 aamuhommat
11-13 pyykkihommat ja siivous
13-13:30 pyykkien viikkaus, kamat mukaan äitille plus läppäri
14- äitinluona kouluhommia ja laittautuminen
16- lähtö junalle

11/2025
To do:
Vuokranantajalle viesti tiskikoneesta
pyykkikoneen asennus
palauta kirjastonkirja
opiskelu
kato vain elämää

Vaikka listat eivät saa minua aina eteenpäin tai toimimaan, en pystyisi silti elämään ilman niitä. Vähintään listoissa lukee, mitä minun piti tehdä ja mitä minun piti saada aikaiseksi. Ne toimivat niinkuin päiväkirja. Ajatusten jäsentelijänä.

15.11.2025
1740-18 blogi loppuun
18- kauppaan
18:30-19 täytä astianpesukone ja tee ruokaa
19- puhelu